Merenkurkun saaristo – Hylkeenpyynti

Hylkeenpyynti on ollut Merenkurkun saaristoväestölle historiallisesti hyvin tärkeä elinkeino. Kun Pohjanlahden rannikot asutettiin, hylkeenpyynti ja kalastus olivat ensimmäisille pysyville asukkaille elämän edellytys.

Merenkurkun saaristo – Moikipää

Moikipää eli Molpehällorna koostuu kolmesta matalasta yhteen kasvaneesta saaresta. Saarella on noin kilometrin pituinen monipuolinen luontopolku, joka kulkee lehtimetsien, ruovikoiden ja umpeen kasvavien merenlahtien lomassa.

Merenkurkun saaristo – Mikkelinsaaret

Alueella voi nähdä mm. lukuisia muinaisjäännöksiä, kuten jatulintarhoja, kompassiruusuja sekä pyyntileirien ja satamien jäänteitä.  Mikkelinsaaret kuuluvat Merenkurkun maailmanperintöalueeseen ja sinne järjestetäänkin kesäaikaan runsaasti risteilyjä.

Merenkurkun saaristo – Metsästys

Metsästys on ollut tärkeä lisäravinnon hankkimiskeino saaristossa, ja metsästystä onkin harjoitettu etupäässä lihan takia. Vesilintujen pyynti oli hylkeenpyynnin jälkeen merkittävä keino saada tuoretta lihaa saaristolaiskodin pöytään.

Merenkurkun saaristo – Fäliskäret, Rönnskären

Fäliskäret on avomeren laidalla, Rönnskärin saariryhmään kuuluva pienehkö – noin kilometrin pituinen ja vajaa 400 metriä leveä saari. Saarella oleva puinen kellotapulia muistuttava 22 metriä korkea tunnusmajakka on Suomen vanhin puinen merimerkki.

Merenkurkun saaristo – Muinaisjäännökset

Ihmisen toiminta saaristossa liittyy läheisesti kalastukseen, hylkeenpyyntiin ja merenkulkuun. Karu saaristomme, jossa on hyvin kivikkoista ja paikka paikoin suhteellisen niukkakasvista maastoa, luo muinaisjäännöksille aivan erityislaatuiset olot, ja lisäksi ympäristö on saaristossa maankohoamisen takia hyvin nuorta.