Maailmanperinnön suojelu

Miksi maailmanperintökohteita pitää suojella? Koska jokaisella maailmanperintökohteella on poikkeuksellinen merkitys koko maailmalle. Englanniksi käytetään termiä Outstanding Universal Value eli OUV. Toisin sanoen jokainen maailmanperintökohde on

  • ainutlaatuinen, eli alue on ainoa laatuaan koko maailmassa
  • universaali, eli alue on poikkeuksellinen maailmanlaajuisesti eikä vain kansallisesti tai alueellisesti
  • arvokas, eli alueen kulttuuriarvot tai luonnonarvot tekevät alueesta ainutlaatuisen ja universaalin

Maailmanlaajuisen ja ainutlaatuisen arvon lisäksi jokaisen maailmanperintökohteen pitää täyttää ainakin yksi Unescon kymmenestä valintakriteeristä. Korkearannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperintökohde edustaa geologista kriteeriä numero kahdeksan. Ennen kuin Unesco nimeää maailmanperintökohteen, se myös tarkastelee kohteen suojelua, hallinnointia, aitoutta ja eheyttä.

Maailmanperintö-
kohteemme suojelu

Korkearannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperintökohdetta pystytään suojelemaan hyvän hallinnoinnin, tiedonvälittämisen ja riittävän lainsäädännön kautta. Kansallisen tason ympäristölainsäädäntö suojelee koko aluetta riittävästi, vaikka maailmanperinnöllä ei ole suojanaan omaa lainsäädäntöä.

Maailmanperintökohteesta noin 37 % on luonnonsuojelualuetta tai kansallispuistoa, ja kohde kuuluu myös eurooppalaiseen Natura 2000 suojeluverkostoon. Erilaisilla suojelualueilla rajoitetaan maankäyttöä, mikä suojelee geologisia muodostumia, kasvistoa ja eläimistöä.

Jäljelle jäävää 63 % kohteesta ei ole suojeltu samalla tasolla, mutta kansallisen lainsäädännön avulla alueen koskemattomuutta voidaan suojella. Korkearannikko on kansallisesti kiinnostava alue, mikä auttaa suojelemaan alueen luonto- ja virkistysarvoja. Merenkurkun saariston maailmanperintöalue on otettu huomioon Pohjanmaan maakuntakaavassa. Merenkurkun saaristo on myös turismin ja virkistyksen kehitysalue maakuntakaavassa.

Mikä uhkaa maailmanperintöämme?

Maankohoamisilmiö jatkuu arviolta vielä useamman tuhannen vuoden ajan ja jääkauden jäljet ovat säilyneet hyvin. Vain suuri luonnonkatastrofi tai luonnon huomattava turmelu voisivat tuhota maailmanperintökohteemme. Onneksi luonnonkatastrofit kuten rajut maanjäristykset tai tulivuorenpurkaukset ovat epätodennäköisiä Ruotsissa ja Suomessa.

Nouseva merenpinta vaikuttaa maankohoamisen näkymiseen rannikkoalueilla, eli uutta maata näkyy vähemmän. Ilmastonmuutos uhkaa myös maailmanperintökohteen biologisia arvoja, koska lämpötila nousee ja vedestä tulee sameampaa ja vähemmän suolaista. Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan ole itsessään uhka maankohoamisilmiölle, koska se ei vaikuta maankohoamisen geologiseen prosessiin.

Mahdollisia muita uhkia tulevaisuudessa ovat suuret rakennushankkeet tai ruoppaus, jotka voisivat tuhota alueen geologisia muodostumia ja maisemia. Kasvavat kävijämäärät, rehevöityminen ja ympäristömyrkyt ovat myös uhkia alueen biologisille arvoille ja kulttuuriarvoille.

Mahdolliset uhkat otetaan huomioon kansallisessa lainsäädännössä, kohteen toiminnan suunnittelussa sekä viestinnässä, joka tähtää tiedon lisäämiseen maailmanperintökohteen arvoista.

Kestävä kehitys maailmanperintö-
kohteessamme

Jotta voisimme tarjota kaikille kävijöille mahdollisuuden nauttia ja kokea maailmanperintömme kestävästi, huollamme polkuja ja käyntikohteita. 

Haluamme myös inspiroida kävijöitä, paikallisia asukkaita ja muita tahoja arvostamaan ja suojelemaan maailmanperintöämme. Tämä onnistuu levittämällä tietoa siitä, kuinka ainutlaatuinen maailmanperintökohteemme on. Me koulutamme kaavoittajia, jotta he voivat ottaa työssään huomioon alueen erityisen geologian. Nuoremmat sukupolvet saavat myös maailmanperintökoulutusta, joten he oppivat arvostamaan yhteistä luonnonperintöä jo lapsesta asti.