Merenkurkun saaristo – Kalastuksen historiaa
Erämiehiä on liikkunut Merenkurkun alueella jo kivikaudella. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat pääelinkeinoja keskiajalta alkaen aina 1800-luvun lopulle.
Merenkurkun saaristo – Fäliskäret, Rönnskären
Fäliskäret on avomeren laidalla, Rönnskärin saariryhmään kuuluva pienehkö – noin kilometrin pituinen ja vajaa 400 metriä leveä saari. Saarella oleva puinen kellotapulia muistuttava 22 metriä korkea tunnusmajakka on Suomen vanhin puinen merimerkki.
Merenkurkun saaristo – Venevaja ja kalasauna
Kaikissa rannikkokylissä on kautta aikain etsitty jatkuvasti parhaita venepaikkoja, ja sittemmin venepaikasta on tullut kylän satama ja venevaja-alue.
Merenkurkun saaristo – Muinaisjäännökset
Ihmisen toiminta saaristossa liittyy läheisesti kalastukseen, hylkeenpyyntiin ja merenkulkuun. Karu saaristomme, jossa on hyvin kivikkoista ja paikka paikoin suhteellisen niukkakasvista maastoa, luo muinaisjäännöksille aivan erityislaatuiset olot, ja lisäksi ympäristö on saaristossa maankohoamisen takia hyvin nuorta.
Kikanbergetin luontopolku 0,8 km
Kartta ja ohjeistus Kikanbergetin luontopolulle, joka sijaitsee Klobbskatissa.
Kestävän matkailun periaatteet – Kansallispuistot, luonto- ja historiakohteet sekä maailmanperintökohteet
Metsähallituksen luontopalveluilla ja UNESCOn maailmanperintökohteilla Suomessa on yhteiset kestävän matkailun periaatteet, jotka otetaan huomioon kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa.
Bodvattnet luontopolku 4,2 km
Reitin varrella on Björkön kylän entinen kalasatama, Bodback, joka on nykyään museoalue monine venevajoineen ja -valkamineen. Rantaniittyjä hoitaa kesällä laiduntava ylämaankarja. Reitin varrella on Saltkaret-näkötorni, josta aukeavat upeat näköalat.
Björkö-Panike vaellusreitti 12,5 km
Kulje maankohoamisrannoilla, ohita umpeen kasvavia merenlahtia, ylitä salmia ja samoile laidunkäytössä olevien koivikoiden läpi. Reitin alussa 23 metriä korkea näkötorni, Saltkaret, josta aukeavat upeat näköalat Merenkurkun maailmanperintöalueelle.
Pohjanlahden fladojen matalakuvaukset, syvyys- ja kasvillisuuskartoitukset
Tämän vuoden 2013 julkaisun tarkoituksena oli arvioida vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman mukaisten maastomenetelmien, ilmakuvausten ja kaikuluotaukseen perustuvien syvyyskartoitusten yhdistelmien soveltuvuutta fladojen tutkimuksessa. Tietoa fladoista tarvitaan, jotta näiden luontotyyppien suojelutaso saadaan turvattua.
